Kirjailija- ja taiteilijajärjestö Kiila ry. vastustaa Venäjän hallituksen ja presidentti Medvedevin suunnitelmaa rakentaa uusi sähkövoimala Tšeboksaryyn. Voimalahanke nostaisi Volga-joen vedenpintaa 63 metristä 68 metriin. Tämän seurauksena 165 000 hehtaaria maata jäisi veden alle Mari-Elin ja Tšuvassian tasavalloissa sekä Nižny-Novgorodin läänissä. Vedenpinnan nostaminen johtaisi sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen katastrofiin. Tuhansien ihmisten siirtäminen veden tieltä tuhoaisi kulttuuriarvoja. Hanke olisi tuhoisa erityisesti sukulaiskansamme vuorimarilaisten kulttuurille.

Volgan oikean rannan mäkisellä seudulla eläviä marilaisia sanotaan vuorimarilaisiksi; he puhuvat toista, harvinaisempaa marin kielen päämurretta, jonka puhujia on vain 30 000. Mari-Elin tasavalta sijaitsee 800 kilometria Moskovasta itään Volgan rannoilla. Marin tasavallan 728 000 asukkaasta 43 prosenttia on mareja. Mareista 80 prosenttia puhuu äidinkieltään. Kaikkiaan Venäjällä asuu 605 000 marilaista.

Kolmasosa Vuori-Marin alueesta jäi aiemmin veden alle, kun Tšeboksaryn sähkövoimala aloitti toimintansa vuonna 1980. Veden tieltä karkotettiin 8000 vuorimarilaista, ja monet muut muuttivat pois Vuori-Marista.

Nykyinen suunnitelma on herättänyt raivoa Marinmaan, Tšuvassian ja Nižny-Novgorodin läänin eri etnisissä ryhmissä. Nižnynovgorodilainen ympäristöjärjestö Drofa on yksi hankkeen äänekkäimmistä vastustajista. Myös ortodoksisen kirkon piirissä vastustetaan hanketta. Nižny-Novgorodin eksargaatti on varoittanut, että nouseva vesi tuhoaisi yhden alueen “merkittävimmistä historiallisista ja kulttuurisista kohteista”, Makarjevin luostarin.

Marinmaa on tullut tunnetuksi marivähemmistön sorrosta. Poliittinen sorto alkoi Marissa jo 2001, kun Leonid Markelov valittiin tasavallan presidentiksi. Putinin “Kansojen ystävyyden” kunniamerkillä palkitseman Markelovin aikana kymmeniä kriittisiä toimittajia, kansalaisaktivisteja ja oppositiojohtajia on hakattu ja tapettu. Marilaista kulttuuria ja kielenopetusta kurjistetaan. Marinkielisiä pieniä kyläkouluja suljetaan, eikä isommissa kouluissa ole tarpeeksi vähemmistökielen opetusta. Valtion tuella vuorimariksi julkaistaan vain muutama kirjaa vuodessa. Erityisen huono tilanne on lastenkirjallisuuden kannalta, valtion tuella on viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistu vain kaksi marinkielistä lastenkirjaa.

Kuten Kaakkois-Turkin kurdialueen esimerkki osoittaa, valtavat vesivoimahankkeet joiden tieltä tuhotaan kyliä ja kaupunkeja ja karkoitetaan tuhansia ihmisiä, voidaan käsittää passiivisena kansamurhastrategiana. Juuriltaan tempaistujen ihmisten kulttuuri ja elinehdot eivät välttämättä koskaan palaa ennalleen. YK:n yleiskokouksessa vuonna 1948 hyväksytty Sopimus kansanmurhan ehkäisemiseksi kieltää yksiselitteisesti “ryhmän elinehtojen tahallisen huonontamisen tarkoituksena aikaansaada sen fyysillinen häviäminen joko kokonaan tai osittain”.

Vetoamme Venäjän presidentti Medvedeviin, Venäjän Vesiliikenneministeriöön ja energiayhtiö Rosenergoon, pysäyttäkää tämä hanke.

Kiila ry.

Allekirjoita hanketta vastustava adressi